Eilen terapeutteja kokoontui runsain määrin kirjaston kahvilaan. Puheet pysyivät säädyllisissä mitoissa, liekö syynä se että lehmolaiset puuttuivat...
Jännitystä toi Kirsin vieterin etsintä ja ihastusta toivat näytille tulleet kirjat. Samoin kuin lahjakassin jakaminen :-)
Välineitä olivat sukkapuikot, pitkät puikot, virkkukoukku ja neula. Valaiseva virkkuukoukkukin tuli nähtyä.

Jaoimme terapiaa toisillemme, samoin kuin luistimia ja housuja (lasten pieneksi jääneitä juttuja eteenpäin).

KIITOS taas kerran kaikille!