Insinööri on kaupungissa, tätinsä luona ja lastensa ja sitten
vanhempiensa luona joulun. Kävi eilen meillä syömässä rakott krumplia
(resepti pari kirjoitusta sitten). Mitähän se oikein tahtoo minusta? Ei
"sitä" ainakaan. Mä en miehiä ymmärrä, en vieläkään vaikka niistä on
monta vuosikymmentä kokemusta. Ne on suuri mysteeri!
Ja sitten se toinen mies, poikien isä. On taas selvin päin, soitteli
aamulla että olenko viennyt auton vai onko sen joku muu varastanut.
Johan mä "varastin" sen viime viikon torstaina, ja bensaa olen
kuluttanut paljon :-) Eipä vaan ollut huomannut kaljapullon kanssa
seurustellessaan, että auto oli hävinnyt. Tämä sitten tietää kahta
asiaa (ensin hyvät uutiset) 1. saadaan kyyti tapanin aamuna junalle, ei
tartte maksaa taksia ja 2. pojat on jouluaaton isällään eli mä joudun
viettämään elämäni ensimmäisen joulun yksin (tosin joulupäiväksi mut
taidetaan kutsua jouluaterialle kohtapuoliin entisen työkaverin luo).
Otetaan sitten vielä ne kolmannet miehet, 53 kg ja 47 kg painavat.
Yhdessä he vastaavat ihan kunnon miestä, kooltaan ainakin :-)
Luonteeltaan eivät... Jos karmeaa teini-iän tuskaa tunteva yhdistetään
omituista uhmaikää tms viettävään, niin lopputulos on noin 10,5
Richterin asteikolla. Mutta hyvinä päivinä (onko sellaisia...)
pojat ovat oikein kullanmuruja. Ei niitä kai poiskaan antaisi tai
saattaisin antaakin!!!
Taitaahan mun elämässäni olla muitakin miehiä. Veli, jota harvoin näkee
ja josta harvoin kuulee. Veljenpoika, jota harvoin näkee. Mitäs asuvat
niin kaukana eivätkä koskaan tule kylään, meidän pitää aina mennä
heille (kuten ensi viikollakin). Eno, tähän voisi kirjoittaa samat
jutut kuin edellisiin, paitsi en ilmeisesti näe häntä ensi viikolla,
tai ehkä näen, tiedä tuota. Kummipoika, hänet näen varmasti ensi
viikolla. Olen hänen kanssaan käynnyt usein elokuvissa, kun olen
saapunut hänen kaukaiseen kotikaupunkiinsa, mutta nyt taitaa jäädä
käymättä -> tulevan työttömyyden aiheuttama rahattomuus.
Ja viimeiset miehet elämässäni liittyvät harrastuksiini: avannossa
näkyy vähäpukeisia miehiä ja VR:n miehet ottavat mieluusti vastaan ison
kasan rahaa, jonka vien heille iltapäivällä :-(
maanantai, 19. joulukuu 2005