Tänään oli hyvä ja ei-niin-hyvä postipäivä. Ensinnäkin posti toi San Diegon rouvan tekemät ydinjätesukat minulle. Hänen blogiinsa ilmestynee kuva piakkoin. Ne on ihanat, väri varsinkin. Katsokaa Simpsonit-animaationsarjan alkutunnari, siinä Homer pitää ydinjäte-pötköä käsissään, sukkien vihreä väri on ihan sama :-)

Ja sitten se ei-niin-hyvä :-( Tuli työttömyyskassasta kirje... Mä olen tosi huono työtön. Ensin menin työvoimatoimistossa tunnustamaan, että mulla on opiskeluoikeus yliopistossa (vaikken kyllä siellä nyt opiskelekkaan yhtikäs mitään). Siitä piti tehdä tuhat ja yksi selitystä, pari viikkoa siinä varmaan meni. Tekivät sitten päätöksen, että mun opiskelu on sivutoimista. Mikähän ihmeen opiskelu? Se, että pitää opiskelijakorttia lompakossa vai? Seuraavaksi sitten menin tunnustamaan työttömyyskassalle, että olen maanantai-iltaisin pari tuntia töissä ja saa siitä pari-kolmekymppiä palkaa. No, se työ loppui nyt tämän päiväisen kirjeen jälkeen. Jos olen helmikuussa töissä, ansaitsemassa sen kolmiskymppiä, niin saan ekat työttömyyspäivärahat vasta maaliskuun lopussa. Mulla on tillillä 5,96 euroa, joten päätös on suhtkoht helppo. Mutta kun se maanantai-illan työ oli mun ainut mahdollisuus päästä pois tästä mökistä ja nähdä ihmisiä. EI KIVA!!! Mä luulin, että työttömyyskassat voi tehdä saman jutun kuin Kelakin eli maksaa työttömyysrahan arvioitujen tulojen perusteella ja tasoittaa sen sitten seuraavassa kuussa. Voi piskatti, kun tuli karsea päänsärky. Keskiviikkona olin pakollisessa uusien asiakkaiden infossa työvoimatoimistossa. Jos ei aikaisemmin tuntunut, että olen työtön surkimus luuseri koko elämäni loppuun saakka, niin sen infon jälkeen kyllä tuntui siltä. Eli otti siis sekin koville. Mutta olisi  se info-tilaisuus voinut kyllä olla edes vähän positiivinen.

Ja kun nyt tuli niin maan perusteellisen karsea ja surkea olo, niin en jaksanut lähteä Anttilaan ostamaan lankaa, vaan tallustin tuolla siperian kaltaisessa kelissä lähikauppaan ostamaan töhnämunkkeja. Onneksi sentään lompakossa on vielä muutama kymppi rahaa... Sen verran itsehillintä piti etten ostanut suklaata tai sipsejä, ei sitten maanantai-aamuna tarvitse vaa'assa kamalasti itkeä.

On näköjään siis todella surkeaa. Nyt on pakko mennä katsomaan joku nyyhkyleffa. Joku rakkaustarina, jossa on surkea loppu, että saa oikein säälitellä elämää. Että tuntuisi vielä kamalammalta. Neolle ja Trinitylle käy aikamoisen surkeasti trilogian viimeisen osan lopussa, taidan mennä katsomaan sitä.