Tai tässä tapauksessa meikäläinen :-)

Olin ystävän auton kyydissä juhannusaattona ja olimme lähdössä CM:n parkkipaikalta pois, kun yksi parkissa ollut peruutti suoraan päälle, vasemman eturenkaan ja etuoven välimaastoon. Ystäväni jäi ällistyneenä autoon istumaan, mutta minä hyppäsin vauhdilla ulos. Toisen auton kuski, noin 30 v mies tuli myös autostaan vauhdikkaasti ulos. Mä sitten aloitin... Ensin ilmaisin kovaäänisesti sen, että hän taitoi olla sokea. Johon hän sönkötti jotain ettei katsonut ollenkaan kun oli ajatuksissaan. Mitäs jos siinä takana olisi kävellyt lapsi? Toiseksi, ääntäni lisää korottaen, epäilin ettei hänellä ole ajokorttia ollenkaan, kun ei tunne liikennesääntöjä yms. Siinä vaiheessa ystäväni pääsi autosta ulos ja alkoivat sitten puhua "oikeaa asiaa" eli autoon tulleesta lommosta (mies myönsi heti syyllisyytensä).  Huomasin käytävän toisella puolella autoa pakkaamassa pariskunnan, jotka vilkuttivat minulle. Siellä oli tuttuja joita en ollut tavannut ainakaan 3 vuoteen. Sanoivat tunteneensa minut äänestäni....

Pitäisiköhän mun hävetä? Ei kai. Mä pelästyin.