Mittarissa on -31 astetta, mutta tuuli on tyyntynyt, joten ulkona on
kiva pakkaskeli. En tosin aikonut ulos lähteä... Naapurin rouva täytti
eilen 70 v ja hänen vastaanotolleen pitää iltapäivällä mennä, joten
vähäksi ajaksi on mentävä ulos. Aerobiciinkin aattelin illansuussa
lähteä, se on onneksi melko lähellä. Muuten pysyn sisällä lämpöisessä
sohvalla käsitöitä tehden.
Olen nyt siivonnut kaikki kaappini kolmannen kerran noin 2 kuukauden
aikana, siis kaikki kaapit. Mutta tällä kertaa oli ihan syykin siihen
(ei ainostaan insinöörisielu tai muu perversio). Meillä on iso
kankainen joululahjasäkki. Kun joulupukki on käynnyt (ei ihan
kirjaimellisesti enää, kun pojat ovat niin isoja), minun on tapana
piilottaa säkki heti. Se on osa joulun jännitystä, lahjat tulee ja
säkki katoaa salaperäisesti näkymättömän tontun viemänä tms. Torstaina
aloin siivoamaan joulukoristeita, -tauluja, -verhoja yms pois ja
perjantai-aamuna järjestin niitä omaan kaappiinsa, kun tajusin että
joululahjasäkki puuttuu. Mä en muistanut ollenkaan mihin olin sen
piilottanut jouluaattona! Kauheaa!!! Mä en tiennyt missä se oli! Siitä
sitten seurasi massiivinen kaappien siivous, jonka keskeytti vain
postissa käynti (ja iki-ihanien sydämen muotoisten uusien postimerkkien
ostaminen). Ja sitä säkkiä ei löytynyt mistään. Ei edes
kaurahiutalepurkin takaa eikä kristallisten jälkiruokakulhojen alta. Mä
tosiaankin siivosin ja järjestin JOKAISEN kaapin. Hyvä, että pystyin
nukkumaan viime yön. Mutta kun käynnistelin tätä konetta, niin samalla
vein pienemmän pojan kerrossängyn alapedin (toimii sohvana) patjan yms
ulos tuulettumaan ja pölypunkkeja tappamaan. Ja kas kummaa!
Joululahjasäkki oli tämän patjan alla. Ilmeisesti pienempi poika oli
päättänyt olla nopeampi kuin se salaperäinen tonttu, joka säkin aina
jouluaattona vie. :-)
Olen huojentunut, minun järjestelmällisyydessäni yms ei olekaan mitään vikaa, virhemarginaali vain iski pojan nimissä.
Torstaina järjestin mun kangasvarastoni. Mulla oli apulainen,
jolla oli tuhat ja yksi ideaa mihin voisin käyttää kankaitani.
Varsinainen ideapankki, jolla tulee mitä ihmeellisempiä ja
toteutettavissakin olevia ideoita jatkuvalla syötöllä.
Jospa saisin niistä edes muutaman toteutettua, niin
mulla olisi ainakin 1 muovipussillinen vähemmän kankaita.
Tämä ideanikkari on luultavasti mun salattu kaksoissiskoni, olemme
sentilleen yhtä pitkiä (lähes 2 metrisiä) ja suurin piirtein yhtä
vanhoja (hän tosin luultavasti tätä lukiessaan kiljuu olevansa
huomattavasti nuorempi kuin minä). Täytyy järjestää äidilleni kolmannen
asteen kuulustelu asiasta...
lauantai, 21. tammikuu 2006