Olin eilen aerobicissa testaamassa kipeää polveani ja vielä vaan turvonnutta nilkkaani sekä myös eilen satuttamaani varvasta (pienemmän pojan pöytälamppu tippui pikkuvarpaalleni, saattoi tulla vaikka pienoinen hiusmurtuma). Jalat kestivät, mutta ymmärrys ei meinannut...

Aerobiciin osallistui neiti (rouva ?) XX, menin hänen eteensä välineineni. Minun eteeni tuli neiti YY, aika lähelle, joten peruutin vähän antaakseni tilaa. Kuvittelin neiti XX:n myös peruuttavan, koska hänen takanaan ei ollut ketään. Mutta hänpä alkoikin v*tuilla minulle tyyliin "onkos mulla jonkin pointti siihen että olen niin lähellä häntä". Mä en sanonut sanaakaan, katsoin vain ylimielisenä pitkin nenääni häntä ja siirryin hänen taakseen säällisen välimatkan päähän. Heh! Toivottavasti sai puretuksi pahan mielensä hikiseen jumppaan.

Viime yönä oli satanut 10 cm lunta, lämpötila on +2, joten voitte kuvitella kuinka kevyttä lumi on kolata...